Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit

2.1.2023

2023 autoetuun muutoksia

Kuten aiemmin keväällä paljastin, vaihdoin autoni autoetuautoon. Verottaja teki pieniä muutoksia kohonneiden polttoainekustannusten myötä ja nosti vapaan autoedun arvoa suhteessa käyttöetuun.

Aiemmin sähköautossa ero vapaan autoedun ja käyttöedun välillä oli 45 e/kk. Tämä oli omien arvioiden mukaan semmoinen about nollatulos siinä kumman ottaa. Kirjanpidon (sekä oman, että yrityksen) selkeyden vuoksi valitsin vapaan autoedun.

Nyt vuodelle 2023 tämä vapaan autoedun ja käyttöedun arvo repeää 75 euroon ja se on sähköautolla jo semmoinen kulu, että pääsen itse maksaen halvemmilla kustannuksilla. Etenkin kun huomioidaan, että samalla kilometrikorvauksia nostettiin. Kun tiputan auton käyttöetuun, voin samalla nostaa työajoista kilometrikorvauksia 14 snt/km.

Tässä on hyvä myös huomioida, että työnantaja saa edelleen kustantaa lataukset julkisissa latauspisteissä ilman että siitä muodostuu verotettavaa etua. Toki itsellä lataukset tapahtuvat pääosin kotona, mutta ehkä sitä voi jatkossa hieman enemmän latailla sitten firman piikkiin tien päälläkin. Kotilataus toki on sen verran helppoa ja halvahkoa ja siitä ei tule edes tuota 75 euroa kuukaudessa, että tuskin tässä kauheasti alkaa säätämään muutaman euron hyödyn takia.

Laskennallisesti saan latauskulut peittoon tuolla 14 snt/km korvauksella alle 500 km työajoilla, jotka täyttynee hyvin.


Budjettiin tämä vaikuttaa sen verran, että autokulut pienenevät noin 70 eurolla. Auto tippuu pienempään verotusluokkaan, sekä vapaa autoetu alenee käyttöeuduksi. 2022 vapaan autoedun verotusarvo oli 770 euroa ja käyttöetu tulee olemaan helmikuun tuloslaskelmasta alkaen 620 euroa + latauskulut. Kokonaisuudessaan alle 700 euroa. Tästä tulee vielä 275 euron osuus puolisoltani, eli autokulut ovat budjetissa noin 420 euroa (+ pesuhalli 60 euroa). Vaikutus näkyy vasta helmikuusta alkaen, koska tammikuussa maksettava palkka maksetaan joulukuulta ja siihen käytetään joulukuun verotusarvoja.

1.1.2023

Marraskuun tuloslaskelma

Vuosikin on jo vaihtunut ja naputtelin viimeiset marraskuun siirrot paikoilleen. Tämä olikin vain kryptoja vaille valmis, jotka kävin koko vuoden osalta vielä läpi aiemmin tänään.

Marraskuussa tein kryptoissa isohkoja peliliikkeitä. FTX kaatuminen sai myös Crypto.comin epäilyjen alle ja siirsin marraskuun puolivälissä kaikki sijoitukseni ulos Crypto.comista. Heidän korttiianhan en ole käytännössä käyttänyt sitten toukokuun, jolloin korttiin tuli isoja huononnuksia. Viimeiset stakeni aukesivat marraskuun puolivälissä, jolloin tein muutamia siirtoja ja siirtin kaikki kryptosijoitukseni Coinmotioniin.

Näiden siirtojen osalta tuli samalla katsottua vuoden voitot ja häviöt kuntoon. Nämä eivät välttämättä olleet aivan kohdillaan, niin nollasin kaikki tulo- ja menotilit kryptojen osalta nyt siihen malliin mitä Koinly sanoo. Tästä syystä marraskuun tuloslaskelmassa voi näky muutamia hassuja rivejä.

Mutta syvennytääs ensin suoraan lukuihin ja käydään sen jälkeen tarkemmin vielä nämä läpi:

Tuloslaskelma

01.11.2022 -01.10.2022 -
30.11.202231.10.2022
Liikevaihto 4 802,56 3 345,00 
3000 Palkka1 1 500,00 1 500,00 
3010 Palkka2 1 500,00 1 800,00 
3090 Pääomatulot 1 225,00 0,00 
3091 Pääomatulot kryptoista 456,31 0,00 
3100 Päivärahat ja km-korvaukset 121,25 45,00 
 
Liiketoiminnan muut tuotot −89,86 0,00 
3990 Muut liiketoiminnan muut tuotot −89,86 0,00 
 
Materiaalit ja palvelut −1 904,12 −2 463,75 
Aineet, tarvikkeet ja tavarat −1 904,12 −2 463,75 
Ostot tilikauden aikana −1 904,12 −2 463,75 
4000 Ruoka −317,91 −343,74 
4001 Ravintola −97,79 −118,60 
4010 Auto −563,63 −600,55 
4020 Asuminen −699,31 −1 025,51 
4030 Vakuutukset −10,17 0,00 
4040 Vaatteet −39,90 −169,00 
4050 Hupi −75,31 −191,45 
4060 Terveys −100,10 −14,90 
 
Liiketoiminnan muut kulut −1 406,34 −7,75 
7200 Maa-aluevuokrat −1 400,00 0,00 
7830 Ruokailut matkalla 0,00 −8,14 
8130 Mainoslahjat ja palkinnot 0,00 2,00 
8560 Rahaliikenteen kulut −6,34 −1,61 
 
Liikevoitto/tappio 1 402,24 873,50 
Rahoitustuotot ja -kulut −3 035,54 5,08 
Muut korko- ja rahoitustuotot 1,13 5,08 
9230 Korkotuotot talletuksista 1,13 5,08 
Korkokulut ja muut rahoituskulut −3 036,67 0,00 
9490 Korkokulut ostoveloista −5,21 0,00 
9620 Kurssitappiot −3 031,46 0,00 
 
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja −1 633,30 878,58 
 
Tuloverot −776,63 −744,75 
9900 Ennakkoverot, ansiotulo −684,75 −744,75 
9901 Ennakkovero, pääomatulot −91,88 0,00 
 
Tilikauden voitto/tappio −2 409,93 133,83 

Tuloissa huomiona osinko, jonka nostin toisesta yrityksestäni. Se nostaa hieman kuukauden tuloja. Muilta osin normaali kuukausi.

Kuten jo kerroin, kryptoissa oli veivauksia ja siitä syystä tilit 3091 ja 3990 ovat hieman erilaisia kuin aiemmin ja nämä kuvastavat osin muitakin kuin pelkkiä marraskuun tapahtumia. Esim. korjasin 3990 tililtä muutamia suosituksia verotuksen alle tilille 3091. Lisäksi tilille 3091 tuli merkittyä alkuvuoden cashbackit, koska verottaja joskus suuressa viisaudessaan päätti näiden olevan verollista. En ollut näitä aiemmin merkinnyt verotettavaksi, joten ne tuli nyt kaikki marraskuun tuloihin.

9620 kurssitappioihin tuli merkittyä marraskuun myyntejä, mutta siellä on myös ainakin syyskuulta jäänyt merkitsemättä myynnin tappiot, joten luku ei kuvasta vain marraskuuta. Se on nyt täsmätty niin että koko vuoden osalta kurssitappiot, sekä pääomatulot ovat oikein.

Muutoin normaalien menojen osalta marraskuu oli kohtuullisen hyvä. Voisi sanoa että budjetin mukainen ensimmäisiä kertoja tänä vuonna. Jopa hupitilin satunnaiset karkki- yms. ostokset jäivät poikkeuksellisen pieneksi. Nyt on oltu vain kotona vettä juoden :)

Isompi kulu olikin sitten 1400 euron "maavuokra", eli tontin ensi vuoden vuokran maksaminen kunnalle. Olemme vuokranneet kaupungilta tontin ja talon rakentaminen alkaa ensi vuonna. Tästä tulee myöhemmin lisää kuluja näytille, mutta toistaiseksi olemme selvinneet vain tontin varausmaksulla ja vuokralla.

Ja sitten itse tase:

Tase

30.11.202231.10.2022
VASTAAVAA 
 
PYSYVÄT VASTAAVAT 48 083,44 51 188,00 
 
Aineelliset hyödykkeet 16 311,80 16 311,80 
Rakennukset ja rakennelmat 16 311,80 16 311,80 
1151 Rakennusten vuokraoikeudet 16 311,80 16 311,80 
Koneet ja kalusto 0,00 0,00 
1173 Henkilöautot 0,00 0,00 
 
Sijoitukset 31 771,64 34 876,20 
Muut osakkeet ja osuudet 29 321,42 32 425,97 
1447 Pörssiosakkeet 3 063,80 3 063,80 
1453 Muut osakkeet 6 508,98 6 508,98 
1457 Kryptot 5 215,00 8 319,55 
1467 Muut osuudet 14 533,64 14 533,64 
Muut saamiset 2 450,22 2 450,23 
1471 Lainasaamiset yrityksiltä 2 450,22 2 450,23 
 
VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 645,80 1 747,02 
 
Lyhytaikaiset saamiset 455,10 455,10 
Muut saamiset 455,10 455,10 
1767 Maksetut vuokravakuudet 455,10 455,10 
1779 Muut saamiset 0,00 0,00 
 
Rahat ja pankkisaamiset 1 190,70 1 291,92 
1900 Käteisvarat 66,50 126,50 
1910 Palkkatili 1 10,00 5,16 
1911 Käyttötili 1 0,45 2,07 
1912 Nordnet - vanha 0,00 0,00 
1915 Palkkatili 2 1 074,94 1 115,48 
1916 Korttitili 2 1,70 5,60 
1921 Autobudjetti 0,00 0,00 
1923 Vaatebudjetti 0,00 0,00 
1924 Hupibudjetti 0,00 0,00 
1930 Nordnet 37,11 37,11 
1931 Coinmotion 0,00 0,00 
1932 Crypto.com EUR-tili 0,00 0,00 
1933 Crypto.com kortti 0,00 0,00 
1995 Rahansiirrot matkalla 0,00 0,00 
 
Vastaavaa yhteensä 49 729,24 52 935,02 
 
VASTATTAVAA 
 
OMA PÄÄOMA 14 076,35 16 922,23 
Edellisten tilikausien voitto/tappio 14 497,47 14 933,42 
2251 Edellisten tilikausien voitto/tappio 14 497,47 14 933,42 
Tilikauden voitto/tappio −421,12 1 988,81 
 
VIERAS PÄÄOMA 35 652,89 36 012,79 
 
Pitkäaikainen vieras pääoma 34 876,66 35 102,51 
Lainat rahoituslaitoksilta 12 868,39 12 919,08 
2621 Asuntolaina 12 868,39 12 919,08 
Ostovelat 0,00 0,00 
2681 Autolaina 0,00 0,00 
Muut velat 22 008,27 22 183,43 
2721 Opintolaina 22 008,27 22 183,43 
2749 Pitkäaikaiset muut velat 0,00 0,00 
 
Lyhytaikainen vieras pääoma 776,23 910,28 
Ostovelat 776,23 910,28 
2871 Mastercard 1 776,23 910,28 
2872 Visa 0,00 0,00 
2873 Mastercard 2 0,00 0,00 
 
Vastattavaa yhteensä 49 729,24 52 935,02 

Johtuen marraskuun suurista kryptomyynneistä, on kryptojen osuus tippunut taseessa huomattavasti. Kuten aiemmin kerrottu, on taseeni merkitty ostohintoihin. Koska myin sijoituksia tappiolla ja sitten ostin kryptoja takaisin, on koko potin ostohinta nyt noin 3000 euroa aiempaa pienempi. Samalla realisoitua kurssitappioita. Todellinen sijoitusten summa on vielä tätäkin hieman pienempi nyt tätä kirjoittaessa 1.1.2023.

Kryptojen tappioissa ja pääomatuloissa tehdyt täsmäytykset kirjasin paremman tilin puutteessa vastakirjauksena edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille, joten siellä näkyy noin 435 euron tappio näistä tehdyistä kirjauksista.

Luottokorttivelka on hieman lyhentynyt. Muutoin kuukauden aikana ei ole tapahtunut kuin normaalit velkojen lyhennykset asunto- ja opintolainaan.

24.3.2022

Verottaja laittaa S-bonukset verolle (kryptojen cashback verotus)

Kryptopörssien maksukorttien cashbackit on aiemmin tulkittu verottomiksi bonuksiksi, kuten S-bonuksetkin. Vain arvonmuutos on ajateltu verotettavaksi tapahtumaksi myynnin yhteydessä, kuten muutoinkin kryptojen vaihto toiseen kryptovaluuttaan tai fiat-valuuttaan. Tästä on jopa jotkut bloggarit kysyneet verottajalta ja vastaus on ollut se, että cashback, eli ostohyvitys, on verotonta tuloa.

Pari päivää sitten verottaja kuitenkin pudotti pommin webinaarissaan.

Kyseinen webinaari löytyy täältä https://youtu.be/RPEry6Dk_SY?t=416 ja tämä kyseinen asia esitetään kohdassa 6:55.

Mitä siinä tarkalleen ottaen sanotaan?

Cachback on ei ole veronalaista, jos hyvityksen määrä ei perustu siihen kuinka paljon varallisuutta kortinhaltija on palveluun sijoittanut. (ei täysin tarkka lainaus)

Eli toisinsanoen, jos hyvityksen määrä ei vaihdu staken tms. asian suhteen, on hyvitys verotonta. Koska maksukorttien hyvitykset usein vaihtelevat staken mukaan, on cashback verottajan mukaan veronalaista.

Tämäkin määritelmä on verottajalta aivan ok, mutta ongelma onkin se että se ei ole tasavertainen. Ajatellaan esim. Crypto.comia, jos tätä ohjetta noudatetaan, niin onko korttitasosta riippumatta se ensimmäinen prosentti aina verotonta? Vain tämän ylimenevistä osuuksista verotettaisiin, koska se lisäyshän on se minkä saan staken mukaan. Nyt verottaja on sitä mieltä että koko bonus olisi veronalaista.

Toisekseen jos verrataan tätä S-bonuksiin, niin ei S-bonuskaan ole kaikille tasainen. S-bonus vaatii myös staken (osuuspääoma, noin 100 euroa), jotta saa mitään hyvitystä, jonka lisäksi hyvityksen suuruus riippuu kuukauden kulutuksesta. On verottajan kannalta täysin semantiikkaa se riippuuko hyvityksen suuruus TALLETETUSTA vai KULUTETUSTA rahasta. Lopputulos on sama, varakkaammat ihmiset saavat isompia hyvityksiä.

Tasavertaisuuden nimissä verottajan on näillä ohjeilla pakko alkaa verottamaan myös S-bonuksia.

Kalvoillaan verottaja jopa huomioi S-bonukset ja kertoo, että nämä ovat eri asia, koska S-bonukset perustuvat kulutukseen ja maksukorttien hyvitykset yleensä stakeen. Väärin meni, S-bonukset vaativat myös sen osuuspääoman. Toisekseen en näe mitään eroa siinä perustuuko hyvitys kulutukseen vai varallisuuteen, se on tässä mielestäni täysin irrelevantti asia. Jos ostohyvityksen verollisuus riippuu siitä onko se kaikille saman suuruinen vai ei, ei mielestäni sillä ole merkitystä mikä siihen muuttuvaan osuuteen vaikuttaa.



Toinen kohta jonka verottaja kalvoillaan (yllä kuvakaappaus webinaarista) nostaa esille on se, että ostohyvitystä voi maksukorttien tapauksessa käyttää mihin vain. Eli käytännössä siis saadut kryptovaluutat voi vaihtaa euroiksi ja siten päättää mihin sen käyttää. Toisin kuin vaikka OP-bonukset voi käyttää vain ko. konsernin palvelumaksuihin. Tämäkin analogia on S-bonuksien kannalta huono, koska S-bonukset ovat S-tilille maksettavaa rahaa jonka voin käyttää missä vain. Se on suoraan euroja, toisin kuin kryptot on sentään ensin vaihdettava joksikin muuksi valuutaksi, joka taasen laukaisee joka tapauksessa verotustapahtuman ja sitä myöten arvonmuutos tulee verolle.

En näe verottajan perusteissa mitään eroa S-bonuksiin verrattuna, joten heidän on pakko alkaa verottamaan myös S-bonuksia.

Toinen vaikutuskohde tässä on kaikki muut luottokortit. Todella moni luottokorttitarjoaja tarjoaa erilaisia etuja ja pisteitä riippuen korttitasosta. Korttitaso taasen vaatii erisuuruisia panostuksia, yleensä toki vuosimaksun, ei sijoituksen muodossa. Pisteitä voi sitten vaihtaa erilaisiin palveluihin. Vaikkakin pisteitä voi vaihtaa melko rajatusti, on se kuitenkin kortinhaltijan päätettävissä mihin ne pisteensä käyttää. Pisteitä ei automaattisesti käytetä juuri luottokortin palvelumaksuihin, vaan ne vaihdetaan jonkin valitun yhteistyökumppanijoukon palveluihin.


Yllä toinen kuvakaappaus webinaarista. Miten S-bonukset tai muiden luottokorttien bonuspisteet eroavat "luottoihin, säästöihin, sijoituksiin, vakuutuksiin ja muihin vastaaviin eriin liittyvistä hyvityksistä"

Verottajan on tekemässä melkoista ennakkoratkaisua tässä, joka saa aikaan aikamoiset muutokset lähes kaikkien kansalaisten veroilmoituksissa.

Teknisempi selitys


Tutustutaanpa vielä tarkemmin tähän ohjeeseen mihin verottaja viittaa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48186/bonusten-verotus/

Ohjeen heti ensimmäinen pykälä 1.1. määrittelee kokonaisuuden näin:

Kanta-asiakasmarkkinoinnin avulla pyritään korostamaan ostosten keskittämisen kannattavuutta. Kanta-asiakasohjelmat ovat perinteisesti palkinneet kuluttajia sitä paremmin mitä enemmän nämä ostavat. Kanta-asiakasohjelmaan liittyvää korttia käyttämällä tai jollain muulla tavalla asiakas voi saada ostosten ja tilauksen yhteydessä:
- kanta-asiakasalennuksia
- kertyviä bonuksia rahana tai pisteinä
- mahdollisia kanta-asiakkaille suunnattuja lahjoja tai erikoistarjouksia
- muita keskittämisetuja.

Eli tässä puhutaan jonkinlaisesta kanta-asiakasmarkkinoinnissa. Sopii mielestäni hyvin tähän kokonaisuuteen. Kakkoskohta sitten määritteleekin jo veroja tarkemmin näin;

2 Yksityistalouteen liittyvät hyvitykset
2.1 Yleistä yksityistalouden hyvityksistä
Luonnollisen henkilön verotuksessa ostohyvityksenä, etuseteleinä, bonuksena tai jonkun muun suorituksen nimisenä saatu asiakashyvitys on lähtökohtaisesti henkilön verovapaata tuloa. Tällainen etu on esimerkiksi yksityistalouden ostojen perusteella saatu lentomatka. Verovapaasta hyvityksestä on kysymys myös silloin, kun esimerkiksi kulutusosuuskunta jakaa jäsenilleen hyvityksiä näiden tekemien ja maksamien yksityistalouden ostojen perusteella. Veronalaista tuloa ei synny silloin, kun asiakas on itse maksanut ostokset, joiden perusteella edut myönnetään. Etuja pidetään tällöin jälkikäteen saatuina alennuksina.

Verottaja ei siis katso että kryptopörssin maksukortti olisi yksityistalouden hankintoihin liittyvä kanta-asiakasohjelman hyvitys. Sen sijaan he vetoavat kohtaan 6, jossa puhutaan rahalaitoksista. Tämän takia yo. webinaarin aluksi he painottivat sitä että nämä pörssit ovat rahalaitoksia.

6 Luottoihin, säästöihin, sijoituksiin, vakuutuksiin ja muihin vastaaviin eriin liittyvät hyvitykset
6.1 Yleistä rahoitus- ja vakuutusalan hyvityksistä
Rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ovat myöntäneet asiakkailleen muun muassa bonukseksi kutsuttuja hyvityksiä ja erilaisia alennuksia. Hyvityksiä ovat esimerkiksi erilaisten lainojen, talletusten, vakuutusten, rahastosijoitusten jne. perusteella myönnettävät hyvitykset. Nämä voivat olla koronluonteisia, kuten esimerkiksi pankkitalletusten keskisaldon tai sijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen perusteella myönnettävät hyvitykset. Hyvitys voi olla myös arvopaperin säilytysmaksun tai pankkipalvelumaksun perusteella saatu hyvitys tai alennus.

Tämän kohdan lainoja, säästöjä, sijoituksia ja vakuutuksia koskevia periaatteita sovelletaan myös muihin kuin rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiin siltä osin kuin nämä antavat erilaisia bonuksia tällaisten erien perusteella. Jos verovelvollinen ostaa luottokortilla velaksi tavaran tai palvelun, ei oston perusteella saatua bonusta pidetä lainan perusteella saatavana bonuksena. Sitä vastoin luottokorttivelan perusteella saatuja bonuksia pidetään luoton perusteella saatuina.

Verottaja yrittää siis väittää että ostohyvitys saadaan talletusten perusteella. Tämä on osin totta, koska talletus määrää korttitason, MUTTA aivan samoin perustein voidaan argumentoida myös S-bonuksista, kuten yllä olen jo tehnyt. Kutoskohta myös selkeästi sanoo, että tämä koskee muitakin kuin rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä, eli S-ryhmää ei voida sulkea pois sen takia että se ei ole rahalaitos.

Boldasin tuosta viimeisestä kappaleesta vielä kohdan, joka mainitsee erikseen luottokorttimaksujen hyvitykset. Teknisesti toki esim. crypto.comin kortti ei ole luottokortti, vaan debit-kortti, mutta lain henki selkeästi on että yksityistalouden kulutukseen liittyvät bonukset ovat verottomia. Tämä koko kutoskohta viittaa vain suoraan lainoihin, talletuksiin, vakuutuksiin ja rahastoihin liittyviin bonuksiin.

Verottajalta tämän talletuksiin viittaavan pykälän venyttäminen maksukortin kulutukseen liittyviin bonuksiin on hyvin kaukaa haettua. Pykälässä mainitaan nimenomaan koronluonteisuus, jota ostohyvitys ei ole. Vaikka hyvityksen suuruus onkin sidoksissa staken suuruuteen, itse hyvitys maksetaan kulutuksen mukaan, jolloin en näe tässä yhtäläisyyttä koronluonteisuuteen. Staken korko maksetaan ihan erikseen. Verottajalta hyvin tarkoitushakuista tulkintaa kun ottaa huomioon samankaltaisuudet ja verottajan tulkintaeron S-bonuksien palkkiomalliin verrattuna.



Odotan tarkennuksia ja perusteita verottajalta vielä tähän asiaan liittyen.


Ps. Staken korko on verotettava etu. Se on selvä asia. Tämä vertautuu täysin muiden sijoitusten korkotuottoon. Nyt ei ole kyse siitä, vaan korttihyvityksistä, joita ei kohdella tasapuolisesti eri tapauksien kesken.

9.7.2021

H1/2021 budjettikatsaus

Tämän vuoden budjettia tehdessä suunnitelin että minun tulee saada vähintään 25 000 euroa pääomaa kerättyä kahden vuoden aikana. Tällä tarkoitin helposti käteiseksi muutettavaa varallisuutta, pääasiassa rahastoja tai pörssiosakkeita. Spekulatiiviset yksityisten osakeyhtiöiden omistukset eivät siis kuulu tähän kastiin.

Katsotaan miten ensimmäinen puolivuosi vertautuu vuodenvaihteeseen

Tase

30.06.202131.12.2020
VASTAAVAA 
 
PYSYVÄT VASTAAVAT 65 184,46 49 602,18 
 
Aineelliset hyödykkeet 39 031,75 16 311,80 
Rakennukset ja rakennelmat 16 311,80 16 311,80 
1151 Rakennusten vuokraoikeudet 16 311,80 16 311,80 
Koneet ja kalusto 22 719,95 0,00 
1173 Henkilöautot 22 719,95 0,00 
 
Sijoitukset 26 152,71 33 290,38 
Muut osakkeet ja osuudet 21 008,98 21 008,98 
1453 Muut osakkeet 6 508,98 6 508,98 
1467 Muut osuudet 14 500,00 14 500,00 
Muut saamiset 5 143,73 12 281,40 
1471 Lainasaamiset yrityksiltä 5 143,73 12 281,40 
 
VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 007,35 2 078,68 
 
Lyhytaikaiset saamiset 2 323,33 455,10 
Muut saamiset 2 323,33 455,10 
1767 Maksetut vuokravakuudet 455,10 455,10 
1779 Muut saamiset 1 868,23 0,00 
 
Rahat ja pankkisaamiset 1 684,02 1 623,58 
1900 Käteisvarat 111,00 64,20 
1910 Palkkatili 1 338,19 1 495,10 
1911 Käyttötili 0,43 3,37 
1912 Nordnet 0,91 0,91 
1921 Autobudjetti 212,04 60,00 
1923 Vaatebudjetti 21,45 0,00 
1924 Hupibudjetti 0,00 0,00 
 
Vastaavaa yhteensä 69 191,81 51 680,86 
 
VASTATTAVAA 
 
OMA PÄÄOMA 2 211,16 3 180,35 
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1 166,00 3 180,35 
2251 Edellisten tilikausien voitto/tappio 1 166,00 3 180,35 
Tilikauden voitto/tappio 1 045,16 0,00 
 
VIERAS PÄÄOMA 66 980,65 48 500,51 
 
Pitkäaikainen vieras pääoma 64 138,24 47 383,70 
Lainat rahoituslaitoksilta 13 611,38 13 765,00 
2621 Asuntolaina 13 611,38 13 765,00 
Ostovelat 22 439,20 0,00 
2681 Autolaina 22 439,20 0,00 
Muut velat 28 087,66 33 618,70 
2721 Opintolaina 24 687,66 25 618,70 
2749 Pitkäaikaiset muut velat 3 400,00 8 000,00 
 
Lyhytaikainen vieras pääoma 2 842,41 1 116,81 
Ostovelat 2 842,41 1 116,81 
2872 Visa 1 789,08 1 068,36 
2873 Mastercard 1 053,33 48,45 
 
Vastattavaa yhteensä 69 191,81 51 680,86


Ensimmäisen puolen vuoden jäljiltä voimme taselaskelmasta huomata, että minulla ei ole kertynyt ollenkaan varallisuutta. Päinvastoin, velkaa vain lisää koska tuli päivitettyä auto.

Kaiken lisäksi yritykseni on vähentänyt minulle velkojaan noin 7000 eurolla (tili 1471), mutta olen itse vähentänyt henkilökohtaisia velkojani paljon vähemmän. Toisinsanoen, olen käyttänyt lainanlyhennyksiä elämiseen, eikä ne ole kertyneet sijoituspuolelle.

Tosiasiassa jopa tuossa aloitustaseessa 31.12.2020 on pieni virhe. Korjasin sitä maaliskuun lopussa, eli 1471 saamiset olivatkin n. 3800 euroa vähemmän kuin oli odotettavissa. Todellisuudessa tämän huomioimalla olenkin siis vähentänyt henkilökohtaisia velkojani vähintään saman verran, mitä olen saanut yritysvelkojen lyhennyksiä itselleni.

Tilanne ei muutoinkaan ole niin huono miltä se ensi näkemältä näyttää. 31.12.2020 taseen pienen virheellisyyden lisäksi luvut eivät muutoinkaan kerro koko totuutta, todellisuuden tietämällä arvioin edelleen että tämä 25 000 euroa ensi vuoden loppuun mennessä on hyvinkin saavutettavissa.


Tilinteko tämän vuoden toteumasta

Olen maksanut kuukausittain 400 euroa lainan lyhennystä läheiselle yksityishenkilölle. Tämä velka tulee tällä tahdilla päättymään marraskuussa tai joulukuussa. Tähän tulee yksi isompi lyhennys elokuussa saatavasta veronpalautuksesta. En ole vielä aivan varma käytänkö sen kokonaan tähän velkaan. Riippuen hieman summasta, tämä yksityishenkilöltä saatu velka päättyy joko marraskuussa, tai sitten joulukuulle jää vielä 200 euroa maksettavaa.

Tästä tulee seuraavalle vuodelle 400 euroa lisää kassavirtaa.

Toinen isompi muutos tulee luvuista, joita ei voi nähdä näistä tuloslaskelmistani ollenkaan. Minun yritykseni on maksanut kuukausittain noin 1500 euroa lainan lyhennystä toiselle yhtiölleni. Myös tämä velka on täysin lyhennetty tämän vuoden aikana, todennäköisesti myös marraskuussa. Tämä velan loputtua vapautuu yhtiöni käyttöön kassavirtaa noin 1500 euroa, joka siirretään velan lyhennyksiin minulle henkilökohtaisesti.

Yhtiöni on velkaa lainoina ja SVOP-sijoituksina noin 20 000 euroa minulle henkilökohtaisesti. Pystyn tämän summan nostamaan yhtiöstäni verovapaasti. Vapautuva kuukausittainen 1500 euroa tullaan käyttämään tämän velan lyhentämiseen, jolloin saan täältä suoraan toteutuvan lainan lyhennyksen verran sijoitettavaa kassavirtaa.


Palkan muutos

Olen myös suunnitellut palkkani nostamista hieman. Yrittäjänä pystyn vaikuttamaan palkkaani. Saan osan palkastani toisesta yrityksestä työntekijästatuksella, mutta toisen puolikkaan maksan itse itselleni ja pystyn säätelemään tämän suuruutta.

En sinänsä ole tarvinnut palkkaa elämiseen, joten olen minimoinut palkan maksun verosyistä. Esimerkiksi viime vuonna minun ansiotuloni olivat tasan 18 000 euroa. Tälle vuodelle olin suunnitellut 28 000 euron ansiotuloja.

10 000 euron kasvu ansiotuloihin johtuu pääosin muuttuneista asumisjärjestelyistä. Omat henkilökohtaiset menoni ovat kasvaneet noin 400 euroa kuussa pelkästään asumisesta johtuvista syistä. Viime vuonna asuimme vielä yritykseni asuntoetuasunnossa ja yritykseni maksoi suuren osan vuokrasta. Asumme nyt halvemmassa asunnossa, mutta vuokran maksu on siirtynyt toiseen taskuun ja olen siirtänyt käytännössä suoraan ennen yhtiön maksaman vuokran osuuden palkkoihin, jolloin oma palkkani on noussut.

28 000 vuosiansio on laskettu siten, että se varmasti riittää elämiseen ja siitä pitäisi jäädä hieman ylikin. Tämä on hyvin riittänytkin. 28 000 on myös verotuksellisesti melko optimi raja, jonka jälkeen marginaalivero nousee huomattavasti osinkoina nostettavien pääomien verotusta korkeammaksi. Jos rahaa ei elämiseen tarvitse, ei palkkaa kannata enempää maksaakaan. Itselleni yritys on pitkän aikavälin suunnitelma ja haluan kerryttää sinne varallisuutta. En maksimoi lyhyen aikavälin tuottoja, vaan optimoin verotusta ja pyrin maksimoimaan pitkän aikavälin tuoton.


Miksi sitten ajattelin että tulisin hieman nostamaan palkkaani?

Suurimpia syitä palkan nostoon on asuntolaina. Tähtäimessä on suuremman asuntolainan ottaminen muutaman vuoden aikajänteellä. Tämä 25 000 euroan säästöhaaste on osa tätä suunnitelmaa. Vuosi sitten asuntolainoja kilpailuttaessa huomasin, että pankit eivät ymmärrä yrittäjää. Tai paremmin sanoen, pankkien välillä oli huomattavaa hajontaa tämän suhteen. Yksi pankki ymmärsi laskea yrityksen tuloslaskelmasta asuntoetuasunnon kustannukset ja miten niiden poistuminen vaikuttaisi yrityksen palkanmaksukykyyn jne.

Yleisesti sanoen kuitenkin pankit kysyvät usein esim. luottokorttihakemuksissa ja asuntolainahakemuksissa vain bruttotulojen suuruutta. Niille tulee näyttää, että yritys on pystynyt maksamaan tietyin suuruista palkkaa. Pankki ei oikein jossittele sen kanssa, että voisin ehkä maksaa enemmän jos en haluaisi optimoida veroja ja nostaa osaa tuloista pääomatuloina. Tässä vaiheessa vielä muutoinkin ne lievästi verotettuina saatavat osingot ovat niin pieniä, että ne eivät hetkauta kokonaisansioita.

Olenkin ajatellut, että helpointa on maksaa 5 000 - 10 000 euroa vuodessa enemmän palkkaa. Tästä menee se noin 35 % veroa tältä palkankorotuksen osalta, mutta se on nyt kärsittävä maksukyvyn osoittamisen hintana. Tämä tulee vaikuttamaan suoraan siihen kuinka helposti ja kuinka paljon pankki myöntää asuntolainaa myöhemmin.


Menot

Tuloslaskelma

01.01.2021 -
30.06.2021
Liikevaihto 14 804,93 
3000 Palkka1 9 000,00 
3010 Palkka2 5 150,00 
3080 Muut palkat 180,00 
3100 Päivärahat ja km-korvaukset 474,93 
 
Liiketoiminnan muut tuotot 593,01 
3650 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 315,00 
3990 Muut liiketoiminnan muut tuotot 278,01 
 
Materiaalit ja palvelut −10 776,83 
Aineet, tarvikkeet ja tavarat −10 776,83 
Ostot tilikauden aikana −10 776,83 
4000 Ruoka −1 626,46 
4001 Ravintola −373,05 
4010 Auto −2 730,08 
4020 Asuminen −4 713,85 
4030 Vakuutukset −93,99 
4040 Vaatteet −145,75 
4050 Hupi −651,78 
4060 Terveys −251,87 
4150 Ostot käytetyt tavarat −190,00 
 
Liiketoiminnan muut kulut −89,51 
7830 Ruokailut matkalla −47,44 
8280 Lahjoitukset −2,73 
8480 Jäsenmaksut −36,00 
8560 Rahaliikenteen kulut −3,34 
 
Liikevoitto/tappio 4 531,60 
Rahoitustuotot ja -kulut −255,94 
Korkokulut ja muut rahoituskulut −255,94 
9460 Korkokulut opintolainasta −11,56 
9470 Korkokulut asuntolainasta −150,51 
9480 Korkokulut autolainasta −86,40 
9490 Korkokulut ostoveloista −7,47 
 
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4 275,66 
 
Tuloverot −3 230,50 
9900 Ennakkoverot, ansiotulo −3 230,50 
 
Tilikauden voitto/tappio 1 045,16

Alkuvuosi on ollut täynnä melkoisia "yllätyksellisiä" menoja, joita en ole budjetissa huomioinut. Muutto ja sen jälkeinen asunnon sisustaminen on syönyt paljon rahaa. Näille on odotettavissa vähentymistä, mutta toisaalta en voi suorin silmin valehdella että nämä olisivat jatkossa nolla. Ehkä ensi vuoden budjettiin säädetään tällekin oma osuutensa.

Tosiasia kuitenkin on että ensimmäinen vuosipuolisko on ollut kulujen suhteen iso. Aivan liian iso. Budjetti on tässä pariin kertaan elänyt, mutta karkeasti sanoan ensimmäisen puolen vuoden osalta kuluja piti olla noin 8200-8500 euroa. Toteuma onkin noin 30% enemmän. Se on iso budjettiero se.

Edes sisustus- ja huonekaluhankinnat eivät tätä täysin selitä. Kulupuolta tulee tarkastella kriittisesti ja karsia. Toisaalta olen vähän sitä mieltä että täysin kituuttaakaan ei saa, vaan pitää elää hetkessä. Pelkkä hampaat irvessä säästäminen ei ole hyvästä vaan elämästä tulee myös osata nauttia.

Asuntoon kohdistuvien hankintojen vähentyessä ja muun kulupuolen tarkastelussa uskon olevan pientä potentiaali säästöille.


Yhteenveto

Yhdessä laskien 400 euron lainan lyhennyksen loppumisen, ekstra 1500 euron saamisen yritykseltäni sekä pienet kulusäästöt, mahdollinen palkan nousu jne. Näistä tulee helposti 2000 euroa kuussa säästettävää ensi vuodelle.

Siksi en pidä 25 000 euron säästöjä mitenkään mahdottomana vuoden 2022 lopussa. Jos haluaisi haastaa itseään, niin tavoite voisi olla yli 30 000 euroa, jolloin pitäisi jo vähän tarkemmin laskeskella menoja ja lähestyä tämän vuoden budjetoitua kulutusta. En kuitenkaan tätä vielä tee, palataan ensi vuoden budjettiin myöhemmin.


12.7.2020

Yrittäjän palkan optimointi

Netistä löytyy vaikka mitä ohjeita yrittäjän palkan optimitasosta. Vaihteluväli on niinkin hurja kuin 17 000 - 44 000 e/vuosi.

Toki jokainen tekee omat päätelmänsä ja lopputulos riippuu kunkin yrittäjän henkilökohtaisista tarpeista ja haluista myös yrityksen kehityksen suhteen.

Itselläni yksi syy toimia yrittäjänä on nimenomaan minimoida verot. Siksi haluankin laskea sen tason, millä voin minimoida yhteisverot minun oman palkan verotuksen ja yrityksen yhteisöveron suhteen.

Marginaaliverotus

Mikäli katsotaan vain verokortin veroprosenttia, ei nähdä koko kokonaisuutta. Tämä on yksi niistä syistä, miksi jotkut sanovat optimaalisen palkan olevan melko korkeakin vuosipalkka.

Erilaisia veroprosentteja voi testailla verottajan veroprosenttilaskurilla, mutta selkein taulukko eri vuosipalkkojen eroista löytyy veronmaksajien sivuilta.

Taulukosta huomataan, että vuoden 2020 ansiotuloverotuksessa veroprosentti ylittää yhtiöveron 20% noin 26 000 euron vuosituloilla. Pääomatulon veroprosentti 30% ylitetään noin 43 000 euron vuosituloilla.

Jos mietitään, että rahat tarvitsee kotiuttaa itselle mahdollisimman optimaalisesti, niin yhtiöveron lisäksi meidän tulisi laskea tähän päälle kevennetty osinkoverotus, jolloin osinkoina maksettaessa kokonaisverotus pyörii noin 27% tienoilla. Optimaalinen palkan verotus olisi siis suurinpiirtein tässä, eli taulukon mukaan noin 37 000 vuosipalkassa?

Väärin.

Katsotaanpas marginaaliveroprosenttia.

Otetaan tähän esimerkiksi vaikka nuo 26, 37 ja 43 tuhatta euroa.

26 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 5 382 e.

37 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 10 138 e.

43 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 13 029 e.

Nyt huomaat tästä varmaan jo hyvin nopeasti, että vuosipalkan nousu 26 ke -> 37 ke suurinpiirtein tuplasi maksettavat verot. Veroprosentti kuitenkin muuttui vain noin 20 % -> 30 %. Tämä johtuu siitä, että veroprosentti kuvaa koko tulosta maksettavaa veroa. Verotus kuitenkin hoidetaan niin sanottu marginaaliverona, eli tässä tapauksessa pitäisi laskea näin:

26 ke tuloilla maksetaan 5 382 e veroja. Tämän ylimenevästä osasta maksetaan 10 138 - 5 382 = 4 756 e. Tämä tekee lisätylle 11 tuhannelle eurolle 4 756 / 11 000 = 43,2 %. Verottaja ottaakin siis viimeisestä 11 tuhannesta eurosta 43 prosenttia!

Huomaa vielä tuosta veronmaksajien taulukosta, että siinä on viimeisessä sarakkeessa mainittu myös marginaaliveroprosentti. Se on hieman matalampi kuin yllä laskemamme. Se johtuu siitä, että ko. taulukon marginaaliveroprosentti lasketaan vain noin välille 26-30 ke. Yli 30 tuhannen tuloista maksetaankin vielä korkeampaa veroa.

Marginaalivero tuleekin aina laskea suunniteltujen palkkojen välillä. Verotus muuttuu melkein jokaisen tuhannen euron kohdalla, joten yksiselittäisiä lukuja ei voi antaa.

Valtion tuloveroasteikko

Ensimmäisenä on hyvä huomioida valtion tuloveroasteikko (2020).

Tästä huomataan, että veroprosentti (marginaaliveroprosentti) vaihtuu vuonna 2020 kohdissa
- 18 100
- 27 200
- 44 800
- 78 500

Taulukon perusteella näyttää erittäin hyvältä, että 27 200 tuloista maksettaisiin vain 554 euroa veroja. Tämä ei toki pidä paikkaansa, koska tähän tulee päälle vielä kunnallisverotus. Valtion tuloveroasteikko on kuitenkin hyvä lähtökohta lähteä testaamaan erilaisia vuositulotasoja.

Kunnallisverotus

Kunnallisverotus on kuitenkin valtion tuloveroon verrattuna lähestulkoon tasavero. Siihen vaikuttaa paljon erilaiset vähennykset (veronmaksajien yhteenveto ansiotulosta tehtävistä vähennyksistä). Kuten huomaatte, verotusviidakko on hyvin sekava. Karkeasti voidaan sanoa, että maksimaaliset vähennykset saadaan noin 10 000 - 15 000 euron tuloilla.

Vuositulojen testaus

Koska myös valtion tuloveron ensimmäinen asteikko on tuossa samassa kategoriassa, 18 tuhannessa, lasketaan kokonaisverotus tällä summalla.

Otetaan vertailuluvuksi valtion tuloveroasteikon seuraava pykälä, 27 200.

Veroprosenttilaskurin mukaan, kun YEL-tulo on sama kuin ansiotulo ja kunnallisvero on 20,25%, saadaan seuraavat verot:
- vuositulo - verot - veroprosentti - marginaaliveroprosentti
- 18 100 - 1 080,01 - 6,0 % - 28,5 %
- 27 200 - 4 067,55 - 15,0 % - 38,5 %

Nyt jos tästä olisi katsottu vain tuon 27 tonnin verotus, voitaisiin iloita, että maksamme vain 15% veroja, joka on selkeästi alle yhtiöveron. Kuten aiemmin sanoin, tästä tulee kuitenkin huomioida tuon viimeisen 9 100 euron verotus. Tämä viimeisen 9 tonnin verotus onkin 2984,54 / 9100 = 32,8 %.

Veroprosenttilaskurin ilmoittama marginaaliveroprosentti jo vihjaakin, että 18 100 euron ylimenevät tulot verotetaan huomattavasti tiukemmin.

Veroprosenttilaskurilla voi jokainen leikkiä mielensä mukaan, mutta itse olen päätynyt maksamaan tuon noin 18-20 tuhatta euroa. Huomioin tähän siis erilaisia saatavia vähennyksiä, jolloin maksan palkkaa hieman yli tuon valtion tuloveroasteikon pykälän, mutta lopullinen verotus päätyisi kuitenkin siihen lähelle.

Huom. Laskelmaan vaikuttaa hieman käytetty YEL-työtulo. Yo. testissä ne oli sama kuin palkkatulo.


Ps. Extreme matalat tulot

Testasin vielä huvikseni miten verotus muuttuu, kun lasketaan tuosta 18 000 eurosta alas kohti maksimivähennyksiä. Eli tässä vielä vain reilun tonnin kuukausituloilla lasketus verotukset yllämainituin oletuksin:
- 17 000 - 757,61
- 16 000 - 547,01
- 15 000 - 378,9
- 14 000 - 94,74
- 13 000 - 19,50

Näistä kaikista laskettuna marginaaliveroprosentti mainitun vuositulon ja 18 100 euron vuositulon välillä on n. 25-30 %.

Kuten huomataan, tuolla 13-14 tuhannen euron vuosituloissa verotus on jo todella minimaalista, alle prosenttia. Tämä johtuu siitä, että näistä tuloista ei vähennyksien johdosta makseta juurikaan kunnallisveroja.

Ensimmäinen iso nousu tulee kohdassa 14->15 ke, jossa viimeisen tonnin verotus on 28,4 %. Oikein pihi yrittäjä voisikin optimoida tulonsa vain 14 000 euroon.

29.6.2020

Kannattaako autoetu yrittäjälle?

Otsikon kysymykseen on tietenkin mahdotonta vastata suoraan. Oikea vastaus riippuu jokaisesta itsestään, muuttuvia parametreja on aivan liikaa, että voisi antaa yleispätevän vastauksen.

Olen tätä kuitenkin laskenut viimeksi muutama vuosi sitten ja nyt uudestaan. Karkeasti sanon, että jos työajoja tulee kohtuullisesti tai paljon, on järkevämpää omistaa auto itse ja nostaa kilometrikorvauksia, koska niillä maksaa jo paljon ajoneuvon kuluja.

Lisäksi monesti itse tulisi ostettua vähän vanhempi ja halvempi auto itselle, joten vertailu tulisikin tehdä aidosti itselle n. 30 000 euron auton ja autoedun uuden 50 000 euron auton välillä. No, tietänette jo laskemattakin kumpi on järkevämpää...

Jos työajoja ei ole juurikaan JA haluaa uuden auton, voi autoetu olla kokonaistaloudellisesti järkevämpi vaihtoehto. Tämä kuitenkin vaatii suurinpiirtein sen, että haluaa pitää kokoajan tuoretta autoa. Autoetu alkaa menettää järkensä kun auton ikä on yli 5 vuotta.

Ja tässä onkin jutun tärkein pointti. Kun lasketaan uuden auton ostamista itselle tai yritykselle, on lähestulkoon sama henkilökohtaista kassavirtaa tarkastellessa, kummalle auton ostaa.

Kuitenkin rahoituksen päätyttyä, noin 3-5 vuoden jälkeen, sinulla on joko:
  1. Leasing päättyy, samaan kuukausihintaan saat uuden auton tai lunastat vanhan summaan X
  2. Yrityksen ostama auto on yrityksen omaisuutta. Jatkat suurin piirtein saman autoedun maksamista.
  3. Omiin nimiin ostettu auto on oma, jäännösarvoa summa Y. Kuukauden kassavirta omasta pussista muuttuu radikaalisti, nostat edelleen kilometrikorvauksia.

Ja tämä on se syy, mikä vetääkin useimmiten itse omistetun ajoneuvon kärkeen. Eli kohdan 3 mukaisesti sinulle jää omaan omistukseen jotain tasetta. Jos ajoneuvo on yrityksen, tase on yrityksellä ja itse maksat siitä saman autoedun edelleen joka kuukausi. (Okei, se hieman muuttuu iän myötä, mutta ei radikaalisti).

Esimerkki n. 50 000 € autosta

Esimerkin laskeminen valmiilla autollakaan ei ole helppoa. Tämä sisältää jonkin verran oletuksia huoltokuluista yms. Lisäksi en ottanut huomioon nyt ollenkaan kokonaisverotusta yritys vs. henkilökohtainen, lähinnä lasken tämän nyt oman henkilökohtaisen lompakon kautta.

Koska parametrit muuttuvat paljon, laskin esimerkin nyt noin 50 000 euron autosta. Tämä siksi, että olen itse katsellut jotain Volvoa, joko XC40 tai V60. Nämä pyörii tässä hintaluokassa. Ohessa on vuoden 2020 verotusarvoilla laskettu hinta vapaalle autoedulle ja käyttöedulle eri ikäluokan autoilla:

Autoedun verotusarvot 54 000 € hintaiselle autolle. Verotusarvon laskennassa käytetään hankintahintaa vähennettynä 3400 eurolla.

Oheisesta taulukosta huomataan, että uuden Volvon vapaa autoetu on lähellä tuhatta euroa ja käyttöetu on reilut 800 euroa.

Taulukossa on mukana myös vanhempien ajoneuvojen verotusarvot, mutta palataan niihin myöhemmin.

Nyt kysymys kuuluukin, että mitä tämä maksaisi sitten ostaa itse?

5 vuoden maksuajalla ilman isompaa käsirahaa 50 000 euron laina on noin 900 euroa kuussa.

Lisäksi päälle tulee huoltokuluja, vakuutus, autovero ja katsastus. Laskin näille yhteensä n. 170 euroa kuukaudessa. Kokonaisuudessaan viiden vuoden rahoitusella itse omistettu ajoneuvo on siis karvan verran vapaata autoetua kalliimpi. Rahoituksen pituudella voi toki säätää kuukausittaista kassavirtaa.

Selkeyden vuoksi en laske autopaikkaa ja polttoainekuluja tähän mukaan, koska ne ovat autoedussa (käyttöetu) ja itse omistetussa autossa samat. Niille ei siis ole vaikutusta lopputulokseen.

Nyt laskettiin vain menot. Lasketaan mukaan myös tulot, eli kilometrikorvaukset.

Mikäli ajoneuvon ottaa käyttöedulla, saa työajoista laskuttaa 0,10 e/km kilometrikorvauksen. Uusien autojen polttoainekustannukest jäävät alle tämän, eli siinä tienaa hieman. Omalla autolla ajetuista kilometreistä saa vuonna 2020 0,43 e/km.

Oletetaan vuoteen 10 000 km henkilökohtaisia ajoja ja 20 000 km työajoja. Nämä ovat pyöristettyinä lukuina suurin piirtein sen, mitä olen lähivuosina ajanut. Käyttöedussa siis kilometrikorvauksia 2000 euroa per vuosi ja omalla autolla 8600 euroa.

Oletetaan sekalaisessa ajossa yhdistetyksi kulutukseksi 5,5 l/100km (hieman yläkanttiin) ja dieselin hinnaksi 1,40 e/l. Vuodessa polttoainekulut ovat siis 2310 euroa. (Tämä tosin sama molemmissa, joten ei väliä laskukaavalla, ellei lasketa mukaan myös vapaata autoetua).

Minulla on sen verran vähän omia ajoja, että en todennut vapaata autoetua kannattavaksi. En siis jaksa edes laskea sitä tarkemmin auki. Lisäksi kun huomioidaan, että käyttöetuautolla voi nostaa pieniä kilometrikorvauksia, jotka ovat enemmän kuin polttoainekulut, on näiden kahden edun välillä selvä.


Nyt lasketaan sitten todellinen kuukausikustannus:

Käyttöetuauto kustannukset per vuosi
  • Kilometrikorvaukset 2000 e
  • Käyttöetuarvo -9140,16 e*
  • Poltoaine -2310 e
  • Kulut yht. 9450,16 e / n.787 e/kk.
* 5v keskiarvo, eli 24 kk * A-kategoria + 36 kk * B-kategoria / 5 vuodella

Oma ajoneuvo kassavirta per vuosi
  • Kilometrikorvaukset 8600 e
  • Laina, katsastus, huolto, vakuutus, vero -12860 e
  • Polttoaine -2310 e
  • Kulut yht. 6570 e /n.  547 e/kk.
Huomatkaa, kirjoitin ylle sanan kassavirta, koska tässä tosiaan on laskettu mukaan lainan lyhennys, joka ei teknisesti ole kulu. Hyvä oletus 5 vuotta vanhalle 150 000 km ajetulle uutena 54 000 euron Volvolle on vähintään 20 000 euron myyntihinta. Tämä tekisi 34 000 euroa arvon alentumista viidessä vuodessa, eli n. 708 e/kk.

Toisin sanoen, kuten jo aiemmin kirjoitin, oman ajoneuvon tapauksessa minulla on 5 vuoden jälkeen edelleen 20 000 euron arvosta omaisuutta, josta saan samat kilometrikorvaukset, mutta kuukausittainen kassavirta tipahti lainanhoitokulujen, eli 900 euron verran.

Mikäli minulla on autoetu, maksan siitä edelleen autoetua kuukausittain, nyt vain aiemmassa taulukossa C-kategorian mukaista hieman halvempaa, 590 euron etua.

Oma ajoneuvo kulut per vuosi
  • Kilometrikorvaukset 8600 e
  • Arvonalenema, katsastus, huolto, vakuutus, vero -10560 e
  • Polttoaine -2310 e
  • Kulut yht. 4270 e / n. 356 e/kk

Yhteenveto

Huomataan, että jo kassavirran kannalta viiden vuoden aikana oma ajoneuvo tulee edullisemmaksi. Kun päälle lasketaan todelliset kulut, eli viiden vuoden jälkeen jäljelle jäänyt varallisuus, on omiin nimiin hankittu ajoneuvo huomattavasti edullisempi.

Tietenkin tässä ottaa itselleen riskin ajoneuvon yllättävistä huoltokuluista sekä ylipäänsä ilmastonmuutoksen aiheuttamista pääomariskeistä. Mitä jos 5 vuoden päästä polttomoottoriautoilla ei ole mitään arvoa? Jos niillä ei esim. saa ajaa juuri missään? Siinä mielessä leasing olisi huoleton, riskitön.

Näen kuitenkin yo. riskin melko pieneksi ja kuten nähtiin, jos pelkästään kassavirran laskemalla, joka siis sisältää koko pääoman poismaksamisen, oma auto tulee halvemmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ajoneuvon arvo olisi nolla 5 vuoden jälkeen, on oma auto silti edullisempi.

Ennen kuin kukaan kirjoittaa kommentteihin, että vertailin väärin autoetuarvoa ja itse maksettuja kustannuksia, lukekaa tämä juttu. Etenkin yrittäjänä on aivan sama, maksanko itselleni 1000 euroa lisää palkkaa, jolla saan kustannettua auton kulut, vai laitanko saman palkan itselleni autoetuna. Verotuksen kannalta näiden lopputulos on sama. Enemmän merkitseekin se henkilökohtainen kassavirta itse autosta ja yo. laskelmat osoittavat henkilökohtaisen omistuksen tulevat huomattavasti halvemmaksi.

31.5.2020

Luontoisetuja tulkitaan yleensä väärin

Yrittäjä pystyy vaikuttamaan verotukseensa (#verovälttelijä)


Yksi syy yrittäjänä oloon on vapaus muokata omaa veroastettaan. Tämä on mahdollista mm. erilaisten luontaisetujen kautta. Palkansaajana ei aina ole mahdollista vaikuttaa esim. autoetuun, mutta yrittäjänä voin päättää ostanko auton itselleni ja nostan kilometrikorvauksia vai ostanko auton yritykselle ja maksan autoetua.

Yllä mainittu autoetu on ehkä vaikeimpia laskettavia asioita. Olen joskus aiemmin todennut, että se ei ole kannattavaa, mutta nyt kun mietin tuoreempaa autoa, päädyn siihen että se voisikin olla kannattavaa. Kirjaan tästä vielä kunnon artikkelin myöhemmin.

Selkeämpi hyöty yrittäjälle tuleekin asuntoedusta. Asuntoetu lasketaan neliömäärän perusteella ja tämä on ainakin isoimmissa kaupungeissa selkeästi pienempi kuin käypä vuokrataso. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana asunut 3 eri asunnossa, jotka olen itseni sijasta vuokrannut yritykselle.

Yritys maksaa vuokran, käyttää yhtä huonetta toimistona ja minä maksan asuntoedun arvon lopuista neliöistä. Käytännössä esimerkiksi asunnossa, jossa juuri nyt istun, maksan vuokraa vain hieman reilu puolet asunnon oikeasta vuokrahinnasta.

Asunto on vuokrattu yksityiseltä henkilöltä yritykseni nimiin. Yritys maksaa kuukausittain vuokraa ja pitää toimistoaan yhdessä huoneessa. Tästä huoneesta yrityksen kuluksi jää vajaa puolet koko asunnon vuokrasta ja reilun puolet (asuntoedun arvo lopuista neliöistä) maksan yritykselleni vuokraa.

Rahaa ei toki olisi pakko liikuttaa, sen voisi hoitaa palkanlaskennassa asuntoetuna, mutta jostain syystä olen mieltynyt tapaan, jossa maksan asuntoedun arvon oikeana rahana, eli vuokrana, yritykselle.

Tällä järjestelyllä säästän vuokrassa satasia kuussa, joka on aina pois minulle maksettavasta palkasta ja sitä myötä maksan vähemmän ansiotuloveroja. Yritykseni vähentää toimistohuoneelle jäävän hinnan täysimääräistesti yhtiöverotuksessa.

Luontoisetujen tulkinta


Mutta palataan otsikon väittämään. Nyt auton hankintaa ja autoetua laskiessa ja googlaillessa törmään taas väärään laskentatapaan. Todella usein törmää blogikommenteissa siihen, että autoedun arvoksi "katsotaan" vai edun arvosta maksettava rahallinen vero.

Yksinkertaistaen, jos autoedun arvo olisi 1000 euroa, niin tämän kustannukseksi osa tulkitsee veroprosentin suuruuden, eli 300-400 € (30-40 vero-%).

Tämä on toki tavallaan oikein, mutta tässä hukataan koko pointti.

Työnantajilla on muutama tapa antaa autoetu. Joko palkan päälle tai kokonaispalkkaan kuuluvana.

Yksinkertaistettuna, ajatellaan bruttopalkaksi 3000 € ja autoedun arvoksi 1000 €.

Palkan päälle annettuna saat siis 3000 € bruttopalkan ja päälle auton. Tällöin maksat verot 4000 eurosta. Mikäli veroprosentti on 30%, maksetaan veroja 4000*0,3 = 1200 € ja nettopalkaksi käteen jää 3000-1200 = 1800 € + auto.

Mikäli kyseessä on kokonaispalkkaus, autoetu vähennetään palkasta, jolloin bruttopalkaksi jää 2000 €. Veroja maksetaan 3000*0,3 = 900 € ja nettopalkaksi jää 2000-900 = 1100 € + auto.

Kokonaispalkkaus


Nämä kaksi ovat tietenkin nyt aivan eri tapaukset. Mutta mitä jos saisit päättää, otatko autoedun vai vastaavan palkankorotuksen? Tämähän on usein tapaus erityisesti kokonaispalkkauksen, eli jälkimmäisen esimerkin tapauksissa. Eli otatko 3000 € palkan vai 2000 € palkan plus auton.

Ja tämä on se virhe minkä monet tekee. Eli auton arvoksi ei tule 1000*0,3 = 300 €, vaan koko autoedun arvo 1000 €. Koska jos otat tuon palkan 3000 €, maksat siitä veroa 900 €, jolloin nettopalkaksi jää 2100 €.

Kysymys siis on, otatko 2100 € ja maksat itse oman autosi, vai otatko 1100 € + auton. Tässä monet laskee, että tonnilla saa jo ihan järkevän keskiluokkaisen auton kuluineen.

Palkankorotus vai autoetu?


Mietitään tuo jälkimmäinen palkankorotuksen kautta. Eli sinun palkkasi on nyt 3000 €, josta käteen jää verojen jälkeen nettona 2100 €. Pomosi antaa kaksi vaihtoehtoa; autoetu tai vastaava palkankorotus.

Molemmissa tapauksissa asia on sama. Veron osuus lasketaan 4000 euron kokonaisbrutosta, mutta tämä vero maksetaan eri osuudesta. Kuulostaa vaikealta, mutta on simppeliä. Eli molemmissa tapauksissa vero on 4000*0,3 = 1200 €. Näiden arvo sinulle työntekijänä on sama, molemmista maksat yhtä paljon veroa.

Mutta käteen jäävä osuus on täysin eri. Eli palkankorotuksesta jää nettona käteen 4000-1200 = 2800 €.

Mikäli otat autoedun, sinulle jää käteen 3000-1200 = 1800 € + auto. Itseasiassa palkankorotuksen myötä nettopalkkasi laski. Aiemmin 3000 € bruttopalkalla sinulle jäi käteen 2100 €.

Työsuhdepyörä

Ehkä eniten väärin ymmärretty asia on työsuhdepyörä.

Luontoisedut ovat monesti kannattavia silloin kun verottaja on määrittänyt niille kaavalla laskettavan verotusarvon. Erityisesti asuntoetu on tämmöinen, jonka verotusarvo on monella paikkakunnalla selkeästi alle käyvän arvon. Myös autoetu voi olla tämmöinen, mutta harvoin kuitenkaan kovin järkevä.

Kaikki muu, mille ei ole määritelty laskentakaavaa, arvostetaan käypään arvoonsa. Verottajalla on tästä oikein esimerkki ohjeissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palkan päälle laitetaan juuri se sama summa, minkä työnantaja maksaa ko. palvelusta.

Esimerkiksi työsuhdepyörässä verotusarvo on monesti sama kuin leasingvuokra. Joillakin sivuilla näkyy laskureita, joissa lasketaan tästä verotusarvosta veroprosentin mukaan ns. työntekijän maksettavaksi jäävä osuus. Tämä kuitenkin on tahallista hämäystä. Kuten yllä osoitin, työntekijälle on aivan sama saako hän tämän leasingvuokran suuruisen summan palkankorotuksena ja ostaa sillä itse saman pyörän, vai saako hän sen työnantajan kautta verotettavana työsuhdepyöränä. Sen verovaikutus ja nettopalkkavaikutus on täsmälleen sama.

Saivartelija toki sanoo, että työnantajalle tällä on pieni ero. Luontoiseduista ei ilmeisemmin makseta kaikki työnantajakuluja, jonka johdosta sen kustannus työnantajalle on karvan verran palkankorotusta halvempi. Jos tämä pitää paikkansa, niin samalla se tarkoittaa että tällä on vaikutusta myös työntekijän eläkkeeseen ja siten palkankorotus olisi aina kannattavampi vaihtoehto pitkällä tähtäimellä, koska se vaikuttaa eläkekertymään.

Toim.huom.: Alkuperäinen teksti on vuodelta 2020. Ainakin 2022 ja 2023 työsuhdepolkupyörässä on tietty maksimi etu, joka on veroton. Tällöin yo. teksti ei päde.

Yhteenveto


Eli kyllä, sinänsä maksat autoedusta (kun se tulee palkan päälle) tämän autoedun arvo * veroprosentti, eli tässä palkankorotus-esimerkissä 300 €. MUTTA kysymys ei olekaan tästä. Pointti on vaihtoehtokustannuksesta.

Vaihtoehtokustannus on vastaavan korotuksen ottaminen rahapalkkana. Ja tällöin sinulle jää 1000 € enemmän käteen, eli auton kustannus sinulle on tämä 1000 euroa, ei 300 euroa.

Olihan sinulla auto jo varmaan ennen autoedun ottoakin? Ja maksat siitä varmaan kaikkine kuluineen (vakuutus, verot, katsastus, polttoaineet) enemmän kuin 300 €/kk ? Mikset siis ottaisi 1000 € palkankorotusta ja maksa ajoneuvon kustannuksia sillä + saamillasi kilometrikorvauksilla?


Toki tilanne harvoin on aivan näin yksinkertainen. Jos ainoa vaihtoehto onkin saada autoetu palkan päälle, eikä ollenkaan rahana vastaavaa summaa, on autoetu mitä todennäköisemmin taloudellisesti järkevämpi. Mikäli autoedulle kuitenkin on lähellekään vastaava palkankorotus vaihtoehtona (tai kyseessä on kokonaispalkkaus alkujaankin) on todennäköisesti järkevämpää ottaa auto omiin nimiin.



Ps. Tietenkin laskelmissa pitäisi huomioida muuttuva veroprosentti. Itseasiassa palkan päälle lisättävän autoedun osuus ei ole itse kokonaisveroprosentti, vaan marginaaliveroprosentti, joka on huomattavasti korkeampi. Yksinkertaistuksen vuoksi laskin kuitenkin esimerkit nyt kaikki samalla veroasteella.

Pps. Laskeskelin myös, kannattaisiko yrityksen ostaa isompi perheasunto yritykselle asuntoetuasunnoksi. Laskelma vielä vähän kesken, mutta avaan sen täällä myöhemmin.