Luontoisetuja tulkitaan yleensä väärin

Yrittäjä pystyy vaikuttamaan verotukseensa (#verovälttelijä)

Yksi syy yrittäjänä oloon on vapaus muokata omaa veroastettaan. Tämä on mahdollista mm. erilaisten luontaisetujen kautta. Palkansaajana ei aina ole mahdollista vaikuttaa esim. autoetuun, mutta yrittäjänä voin päättää ostanko auton itselleni ja nostan kilometrikorvauksia vai ostanko auton yritykselle ja maksan autoetua.

Yllä mainittu autoetu on ehkä vaikeimpia laskettavia asioita. Olen joskus aiemmin todennut, että se ei ole kannattavaa, mutta nyt kun mietin tuoreempaa autoa, päädyn siihen että se voisikin olla kannattavaa. Kirjaan tästä vielä kunnon artikkelin myöhemmin.

Selkeämpi hyöty yrittäjälle tuleekin asuntoedusta. Asuntoetu lasketaan neliömäärän perusteella ja tämä on ainakin isoimmissa kaupungeissa selkeästi pienempi kuin käypä vuokrataso. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana asunut 3 eri asunnossa, jotka olen itseni sijasta vuokrannut yritykselle.

Yritys maksaa vuokran, käyttää yhtä huonetta toimistona ja minä maksan asuntoedun arvon lopuista neliöistä. Käytännössä esimerkiksi asunnossa, jossa juuri nyt istun, maksan vuokraa vain hieman reilu puolet asunnon oikeasta vuokrahinnasta.

Asunto on vuokrattu yksityiseltä henkilöltä yritykseni nimiin. Yritys maksaa kuukausittain vuokraa ja pitää toimistoaan yhdessä huoneessa. Tästä huoneesta yrityksen kuluksi jää vajaa puolet koko asunnon vuokrasta ja reilun puolet (asuntoedun arvo lopuista neliöistä) maksan yritykselleni vuokraa.

Rahaa ei toki olisi pakko liikuttaa, sen voisi hoitaa palkanlaskennassa asuntoetuna, mutta jostain syystä olen mieltynyt tapaan, jossa maksan asuntoedun arvon oikeana rahana, eli vuokrana, yritykselle.

Tällä järjestelyllä säästän vuokrassa satasia kuussa, joka on aina pois minulle maksettavasta palkasta ja sitä myötä maksan vähemmän ansiotuloveroja. Yritykseni vähentää toimistohuoneelle jäävän hinnan täysimääräistesti yhtiöverotuksessa.

Luontoisetujen tulkinta

Mutta palataan otsikon väittämään. Nyt auton hankintaa ja autoetua laskiessa ja googlaillessa törmään taas väärään laskentatapaan. Todella usein törmää blogikommenteissa siihen, että autoedun arvoksi "katsotaan" vai edun arvosta maksettava rahallinen vero.

Yksinkertaistaen, jos autoedun arvo olisi 1000 euroa, niin tämän kustannukseksi osa tulkitsee veroprosentin suuruuden, eli 300-400 € (30-40 vero-%).

Tämä on toki tavallaan oikein, mutta tässä hukataan koko pointti.

Työnantajilla on muutama tapa antaa autoetu. Joko palkan päälle tai kokonaispalkkaan kuuluvana.

Yksinkertaistettuna, ajatellaan bruttopalkaksi 3000 € ja autoedun arvoksi 1000 €.

Palkan päälle annettuna saat siis 3000 € bruttopalkan ja päälle auton. Tällöin maksat verot 4000 eurosta. Mikäli veroprosentti on 30%, maksetaan veroja 4000*0,3 = 1200 € ja nettopalkaksi käteen jää 3000-1200 = 1800 € + auto.

Mikäli kyseessä on kokonaispalkkaus, autoetu vähennetään palkasta, jolloin bruttopalkaksi jää 2000 €. Veroja maksetaan 3000*0,3 = 900 € ja nettopalkaksi jää 2000-900 = 1100 € + auto.

Kokonaispalkkaus

Nämä kaksi ovat tietenkin nyt aivan eri tapaukset. Mutta mitä jos saisit päättää, otatko autoedun vai vastaavan palkankorotuksen? Tämähän on usein tapaus erityisesti kokonaispalkkauksen, eli jälkimmäisen esimerkin tapauksissa. Eli otatko 3000 € palkan vai 2000 € palkan plus auton.

Ja tämä on se virhe minkä monet tekee. Eli auton arvoksi ei tule 1000*0,3 = 300 €, vaan koko autoedun arvo 1000 €. Koska jos otat tuon palkan 3000 €, maksat siitä veroa 900 €, jolloin nettopalkaksi jää 2100 €.

Kysymys siis on, otatko 2100 € ja maksat itse oman autosi, vai otatko 1100 € + auton. Tässä monet laskee, että tonnilla saa jo ihan järkevän keskiluokkaisen auton kuluineen.

Palkankorotus vai autoetu?

Mietitään tuo jälkimmäinen palkankorotuksen kautta. Eli sinun palkkasi on nyt 3000 €, josta käteen jää verojen jälkeen nettona 2100 €. Pomosi antaa kaksi vaihtoehtoa; autoetu tai vastaava palkankorotus.

Molemmissa tapauksissa asia on sama. Veron osuus lasketaan 4000 euron kokonaisbrutosta, mutta tämä vero maksetaan eri osuudesta. Kuulostaa vaikealta, mutta on simppeliä. Eli molemmissa tapauksissa vero on 4000*0,3 = 1200 €. Näiden arvo sinulle työntekijänä on sama, molemmista maksat yhtä paljon veroa.

Mutta käteen jäävä osuus on täysin eri. Eli palkankorotuksesta jää nettona käteen 4000-1200 = 2800 €.

Mikäli otat autoedun, sinulle jää käteen 3000-1200 = 1800 € + auto. Itseasiassa palkankorotuksen myötä nettopalkkasi laski. Aiemmin 3000 € bruttopalkalla sinulle jäi käteen 2100 €.

Työsuhdepyörä

Ehkä eniten väärin ymmärretty asia on työsuhdepyörä.

Luontoisedut ovat monesti kannattavia silloin kun verottaja on määrittänyt niille kaavalla laskettavan verotusarvon. Erityisesti asuntoetu on tämmöinen, jonka verotusarvo on monella paikkakunnalla selkeästi alle käyvän arvon. Myös autoetu voi olla tämmöinen, mutta harvoin kuitenkaan kovin järkevä.

Kaikki muu, mille ei ole määritelty laskentakaavaa, arvostetaan käypään arvoonsa. Verottajalla on tästä oikein esimerkki ohjeissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palkan päälle laitetaan juuri se sama summa, minkä työnantaja maksaa ko. palvelusta.

Esimerkiksi työsuhdepyörässä verotusarvo on monesti sama kuin leasingvuokra. Joillakin sivuilla näkyy laskureita, joissa lasketaan tästä verotusarvosta veroprosentin mukaan ns. työntekijän maksettavaksi jäävä osuus. Tämä kuitenkin on tahallista hämäystä. Kuten yllä osoitin, työntekijälle on aivan sama saako hän tämän leasingvuokran suuruisen summan palkankorotuksena ja ostaa sillä itse saman pyörän, vai saako hän sen työnantajan kautta verotettavana työsuhdepyöränä. Sen verovaikutus ja nettopalkkavaikutus on täsmälleen sama.

Saivartelija toki sanoo, että työnantajalle tällä on pieni ero. Luontoiseduista ei ilmeisemmin makseta kaikki työnantajakuluja, jonka johdosta sen kustannus työnantajalle on karvan verran palkankorotusta halvempi. Jos tämä pitää paikkansa, niin samalla se tarkoittaa että tällä on vaikutusta myös työntekijän eläkkeeseen ja siten palkankorotus olisi aina kannattavampi vaihtoehto pitkällä tähtäimellä, koska se vaikuttaa eläkekertymään.

Toim.huom.: Alkuperäinen teksti on vuodelta 2020. Ainakin 2022 ja 2023 työsuhdepolkupyörässä on tietty maksimi etu, joka on veroton. Tällöin yo. teksti ei päde.

Yhteenveto

Eli kyllä, sinänsä maksat autoedusta (kun se tulee palkan päälle) tämän autoedun arvo * veroprosentti, eli tässä palkankorotus-esimerkissä 300 €. MUTTA kysymys ei olekaan tästä. Pointti on vaihtoehtokustannuksesta.

Vaihtoehtokustannus on vastaavan korotuksen ottaminen rahapalkkana. Ja tällöin sinulle jää 1000 € enemmän käteen, eli auton kustannus sinulle on tämä 1000 euroa, ei 300 euroa.

Olihan sinulla auto jo varmaan ennen autoedun ottoakin? Ja maksat siitä varmaan kaikkine kuluineen (vakuutus, verot, katsastus, polttoaineet) enemmän kuin 300 €/kk ? Mikset siis ottaisi 1000 € palkankorotusta ja maksa ajoneuvon kustannuksia sillä + saamillasi kilometrikorvauksilla?


Toki tilanne harvoin on aivan näin yksinkertainen. Jos ainoa vaihtoehto onkin saada autoetu palkan päälle, eikä ollenkaan rahana vastaavaa summaa, on autoetu mitä todennäköisemmin taloudellisesti järkevämpi. Mikäli autoedulle kuitenkin on lähellekään vastaava palkankorotus vaihtoehtona (tai kyseessä on kokonaispalkkaus alkujaankin) on todennäköisesti järkevämpää ottaa auto omiin nimiin.



Ps. Tietenkin laskelmissa pitäisi huomioida muuttuva veroprosentti. Itseasiassa palkan päälle lisättävän autoedun osuus ei ole itse kokonaisveroprosentti, vaan marginaaliveroprosentti, joka on huomattavasti korkeampi. Yksinkertaistuksen vuoksi laskin kuitenkin esimerkit nyt kaikki samalla veroasteella.

Pps. Laskeskelin myös, kannattaisiko yrityksen ostaa isompi perheasunto yritykselle asuntoetuasunnoksi. Laskelma vielä vähän kesken, mutta avaan sen täällä myöhemmin.