12.7.2020

Yrittäjän palkan optimointi

Netistä löytyy vaikka mitä ohjeita yrittäjän palkan optimitasosta. Vaihteluväli on niinkin hurja kuin 17 000 - 44 000 e/vuosi.

Toki jokainen tekee omat päätelmänsä ja lopputulos riippuu kunkin yrittäjän henkilökohtaisista tarpeista ja haluista myös yrityksen kehityksen suhteen.

Itselläni yksi syy toimia yrittäjänä on nimenomaan minimoida verot. Siksi haluankin laskea sen tason, millä voin minimoida yhteisverot minun oman palkan verotuksen ja yrityksen yhteisöveron suhteen.

Marginaaliverotus

Mikäli katsotaan vain verokortin veroprosenttia, ei nähdä koko kokonaisuutta. Tämä on yksi niistä syistä, miksi jotkut sanovat optimaalisen palkan olevan melko korkeakin vuosipalkka.

Erilaisia veroprosentteja voi testailla verottajan veroprosenttilaskurilla, mutta selkein taulukko eri vuosipalkkojen eroista löytyy veronmaksajien sivuilta.

Taulukosta huomataan, että vuoden 2020 ansiotuloverotuksessa veroprosentti ylittää yhtiöveron 20% noin 26 000 euron vuosituloilla. Pääomatulon veroprosentti 30% ylitetään noin 43 000 euron vuosituloilla.

Jos mietitään, että rahat tarvitsee kotiuttaa itselle mahdollisimman optimaalisesti, niin yhtiöveron lisäksi meidän tulisi laskea tähän päälle kevennetty osinkoverotus, jolloin osinkoina maksettaessa kokonaisverotus pyörii noin 27% tienoilla. Optimaalinen palkan verotus olisi siis suurinpiirtein tässä, eli taulukon mukaan noin 37 000 vuosipalkassa?

Väärin.

Katsotaanpas marginaaliveroprosenttia.

Otetaan tähän esimerkiksi vaikka nuo 26, 37 ja 43 tuhatta euroa.

26 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 5 382 e.

37 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 10 138 e.

43 000 euron vuosipalkalla veroja maksetaan noin 13 029 e.

Nyt huomaat tästä varmaan jo hyvin nopeasti, että vuosipalkan nousu 26 ke -> 37 ke suurinpiirtein tuplasi maksettavat verot. Veroprosentti kuitenkin muuttui vain noin 20 % -> 30 %. Tämä johtuu siitä, että veroprosentti kuvaa koko tulosta maksettavaa veroa. Verotus kuitenkin hoidetaan niin sanottu marginaaliverona, eli tässä tapauksessa pitäisi laskea näin:

26 ke tuloilla maksetaan 5 382 e veroja. Tämän ylimenevästä osasta maksetaan 10 138 - 5 382 = 4 756 e. Tämä tekee lisätylle 11 tuhannelle eurolle 4 756 / 11 000 = 43,2 %. Verottaja ottaakin siis viimeisestä 11 tuhannesta eurosta 43 prosenttia!

Huomaa vielä tuosta veronmaksajien taulukosta, että siinä on viimeisessä sarakkeessa mainittu myös marginaaliveroprosentti. Se on hieman matalampi kuin yllä laskemamme. Se johtuu siitä, että ko. taulukon marginaaliveroprosentti lasketaan vain noin välille 26-30 ke. Yli 30 tuhannen tuloista maksetaankin vielä korkeampaa veroa.

Marginaalivero tuleekin aina laskea suunniteltujen palkkojen välillä. Verotus muuttuu melkein jokaisen tuhannen euron kohdalla, joten yksiselittäisiä lukuja ei voi antaa.

Valtion tuloveroasteikko

Ensimmäisenä on hyvä huomioida valtion tuloveroasteikko (2020).

Tästä huomataan, että veroprosentti (marginaaliveroprosentti) vaihtuu vuonna 2020 kohdissa
- 18 100
- 27 200
- 44 800
- 78 500

Taulukon perusteella näyttää erittäin hyvältä, että 27 200 tuloista maksettaisiin vain 554 euroa veroja. Tämä ei toki pidä paikkaansa, koska tähän tulee päälle vielä kunnallisverotus. Valtion tuloveroasteikko on kuitenkin hyvä lähtökohta lähteä testaamaan erilaisia vuositulotasoja.

Kunnallisverotus

Kunnallisverotus on kuitenkin valtion tuloveroon verrattuna lähestulkoon tasavero. Siihen vaikuttaa paljon erilaiset vähennykset (veronmaksajien yhteenveto ansiotulosta tehtävistä vähennyksistä). Kuten huomaatte, verotusviidakko on hyvin sekava. Karkeasti voidaan sanoa, että maksimaaliset vähennykset saadaan noin 10 000 - 15 000 euron tuloilla.

Vuositulojen testaus

Koska myös valtion tuloveron ensimmäinen asteikko on tuossa samassa kategoriassa, 18 tuhannessa, lasketaan kokonaisverotus tällä summalla.

Otetaan vertailuluvuksi valtion tuloveroasteikon seuraava pykälä, 27 200.

Veroprosenttilaskurin mukaan, kun YEL-tulo on sama kuin ansiotulo ja kunnallisvero on 20,25%, saadaan seuraavat verot:
- vuositulo - verot - veroprosentti - marginaaliveroprosentti
- 18 100 - 1 080,01 - 6,0 % - 28,5 %
- 27 200 - 4 067,55 - 15,0 % - 38,5 %

Nyt jos tästä olisi katsottu vain tuon 27 tonnin verotus, voitaisiin iloita, että maksamme vain 15% veroja, joka on selkeästi alle yhtiöveron. Kuten aiemmin sanoin, tästä tulee kuitenkin huomioida tuon viimeisen 9 100 euron verotus. Tämä viimeisen 9 tonnin verotus onkin 2984,54 / 9100 = 32,8 %.

Veroprosenttilaskurin ilmoittama marginaaliveroprosentti jo vihjaakin, että 18 100 euron ylimenevät tulot verotetaan huomattavasti tiukemmin.

Veroprosenttilaskurilla voi jokainen leikkiä mielensä mukaan, mutta itse olen päätynyt maksamaan tuon noin 18-20 tuhatta euroa. Huomioin tähän siis erilaisia saatavia vähennyksiä, jolloin maksan palkkaa hieman yli tuon valtion tuloveroasteikon pykälän, mutta lopullinen verotus päätyisi kuitenkin siihen lähelle.

Huom. Laskelmaan vaikuttaa hieman käytetty YEL-työtulo. Yo. testissä ne oli sama kuin palkkatulo.


Ps. Extreme matalat tulot

Testasin vielä huvikseni miten verotus muuttuu, kun lasketaan tuosta 18 000 eurosta alas kohti maksimivähennyksiä. Eli tässä vielä vain reilun tonnin kuukausituloilla lasketus verotukset yllämainituin oletuksin:
- 17 000 - 757,61
- 16 000 - 547,01
- 15 000 - 378,9
- 14 000 - 94,74
- 13 000 - 19,50

Näistä kaikista laskettuna marginaaliveroprosentti mainitun vuositulon ja 18 100 euron vuositulon välillä on n. 25-30 %.

Kuten huomataan, tuolla 13-14 tuhannen euron vuosituloissa verotus on jo todella minimaalista, alle prosenttia. Tämä johtuu siitä, että näistä tuloista ei vähennyksien johdosta makseta juurikaan kunnallisveroja.

Ensimmäinen iso nousu tulee kohdassa 14->15 ke, jossa viimeisen tonnin verotus on 28,4 %. Oikein pihi yrittäjä voisikin optimoida tulonsa vain 14 000 euroon.

3 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus ainakin minua kiinnostavasta aiheesta. Mielelläni näkisin esim. laskelman siitä, mitä sinä olet viime vuonna maksanut itsellesi palkkaa, ja mitä kuluja siitä on mennyt yritykseltä ja sitten sinulta. Millaista yel-maksua maksat....

    Mielelläni lukisin lisää esim. yrityksen kautta sijoittamisesta ja siitä, kannattaako yritykseen säästää varoja vai nostaa kaikki ulos, miten yrityksen nettovaralllisuutta voisi kasvattaa, miten verotus menee säästöissä, kannattaako yrityksen varallisuuteen ostaa sijoitusasunto ja miten se mahdollisesti eroaa omasta yksityksestä sijoitusasunnon omistamisesta, voiko hankintameno-olettamaa käyttää, entä alle 1000 euron myynnin verovapaus ym.ym. Yrityksen nettisivujen rakentaminen ja mitä niiden ylläpito vähimmillään maksaa. Kaikki webbihotellit ym. domainit ovat minulle aika hepreaa.

    Tällä hetkellä olen avannut yritykselleni asiakkuuden Nordnettiin ja tarkoituksena säästää rahastoihin. Rahastot ovat tällä hetkellä ainoa mahdollisuus, koska en ole hankkinut LEI-tunnusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Viime vuonna oli sikäli poikkeuksellinen vuosi, että tienasin alkuvuonna melko suuren summan palkollisena. Loppuvuonna en maksanut juuri ollenkaan itselleni palkkaa, olisiko ollut joku muutama tonni yhteensä. Kilometrikorvauksia sen sijaan nostin kyllä.

      Koko vuoden verotus päätyi semmoiseen lukuun, että taisi jäädä joku 50-100 euroa henkilökohtaisesti maksettavaa koko vuoden palkoista.

      Olen nyt suunnitellut maksavani itselleni sen noin 18 ke vuodessa palkkaa. Kuitenkin näyttää siltä, että joudun nostamaan tämän sinne 27 ke kokoluokkaan, koska pankki ei välttämättä ymmärrä tämmöistä verojen välttelyä. Ne katsovat vain palkkalaskelmaa ja laskevat asuntolainan maksukyvyn sen mukaan.

      Mutta lopullinen mietintä on vielä kesken, mutta joudun todennäköisesti nostamaan hieman enemmän palkkaa. Toki myös jos ostamme oman asunnon, niin kuukausikulutkin muuttuvat, koska nyt asun asuntoedulla, joten henkilökohtaiset asumiskulut ovat erittäin matalat. Asuntolaina nostaa kuukausittaista rahan tarvetta useita satasia.

      Jatkan kirjoittelua kertomistasi aiheista, ihan kaikkeen ei itselläkään ole vielä valmista vastausta. Ideoita toki, mutta punnitsen niitä ja kirjaan ajatukset tänne auki kun niiden aika tulee.

      Poista
  2. Palkkaverosta lisää viimeisimmässä postauksessani https://www.yrityssijoittaja.com/2021/07/h12021-budjettikatsaus.html

    Jätän tähän samalla kommentin toteumasta. Vuonna 2020 maksoin tasan 18 000 euroa palkkaa itselleni. Yllä näkyvän laskelman mukaan tästä olisi pitänyt mennä veroja hieman reilu 1000 euroa.

    Kuitenkin verokortti oli nyt laskenut vähennykset jotenkin huonosti. Ensinnäkin muutin loppuvuonna veroprosenttiani täsmäämään palkanmaksua, eli suunniteltua 18 000 euron ansiotuloa. Tämä siksi, että verotus menisi mahdollisimman oikein jo palkan maksussa.

    Maksoin ennakkoveroja viime vuonna 2541,50 euroa. Tästä kuitenkin saan valtaosan takaisin veronpalautuksina. Palautusta tulee 1868,23 euroa, eli koko vuoden verotukseksi jää vain 673,27 euroa.

    Veroprosenttilaskuri ei selkeästi huomioi kaikki vähennyksiä. Minulla ei edes tässä ole mitään matkakuluja, työhuonevähennyksiä yms. Ainoastaan normaalit verotukseen tulevat vakiovähennykset ja silti verotuksen toteuma on hieman reilu puolet siitä mitä olin tähän tekstiin kirjoittanut vastaavien tulojen verotuksen olevan veroprosenttilaskurin mukaan.

    VastaaPoista