Ruokabudjetti tarkkailuun
Päätimme muutama kuukausi sitten kuitenkin alkaa seuraamaan kulutustamme tarkemmin. Meillä on kahden hengen taloudessa mennyt hieman kuukaudesta riippuen arviolta 500-600 euroa kauppaan. Ajattelimme ottaa tuon 500 euroa budjetiksi, mutta hyvin nopeasti otimme hieman lisähaastetta ja vähensimme kauppabudjetin 400 euroon. Lisäksi meillä on erillinen 200 euron ravintolabudjetti. Kumpikin maksaa erilliselle tilille kerran kuussa 200+100 euroa.
Täydellistä historiadataa en ole laskenut, mutta karkealla mutulla tämä tulee laskemaan kuukausikuluja. Koko ruokabudjettimme on nyt samaa luokkaa mitä pelkkään kauppaan on käytetty aiemmin. Ennen tuli käytyä hieman leväperäisemmin ulkona syömässä tähän päälle. Nyt se on paljon harkitumpaa. Arvioisin kuukausikulujen putoavan vähintään 100 e per naama.
Budjetilla suunnitelmallisuutta
Toinen budjettikuukausi alkaa pikkuhiljaa päättymään ja uskallan jo arvioida tämän vaikutuksia. Isoin muutos ei meinaan ole vain rahallinen säästö, vaan koko käyttäytyminen ja asennemuutos. Kaupassa käynti on paljon suunnitelmallisempaa, jonka lisäksi tai johdosta siellä tulee käytyä myös hieman harvemmin. Ei se huonoa ollut ennenkään, mutta nyt rahallisen aspektin myötä siihen on tullut aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta.
Osin tämä on myös omassa päässä, kun aiemmin maksettiin vuorotellen kauppareissuja, niin tuli vähän mietittyä myös mitä milloinkin ostaa. Jos oli minun vuoroni maksaa, niin en ehkä ostanut kaikkea pitkäkestoista tavaraa ja täydennysostoksia jouduttiin tekemään useammin.
Nyt kun raha on jo siirtynyt taskustani ruokatilille, on se yhteistä, eikä minun rahaa. Kauppareissulla voi oikeasti ostaa kerralla viikon tai ylikin ostokset, eikä parin päivän päästä tarvitse täydentää maitoja. Myös kaikki kuivatarvike yms. pitkäkestoinen tavara ostetaan aina kun tarvitaan, enkä koe siitä mitään tunnotuskia puoleen tai toiseen. Kokonaisuudessaan muutos onkin jotenkin oudolla tavalla lisännyt omaa mielenrauhaani.
Suunnitelmallisempi ja aiempaa harvempi kaupassa käynti vähentää myös heräteostoksia. Toki pelkästään jo suunnitelmallisuus vähentää heräteostoksia, mutta joka kauppareissulla on vaaransa napata jäätelöhyllyltä kassin täytettä. Mitä suunnitelmallisempaa ruoanlaittoa ja vähemmän reissuja, sitä halvempaa ja terveellisempää ruokaa tulee syötyä.
Budjetti pakottaa
Ikävä sanoa näin, mutta budjetti tekee vähän saman asian kuin köyhällä. Kun ei ole rahaa, niin ei voi ostaa mitä haluaa. Niukkuus myös kasvattaa luovuutta. Osin oman laiskuutenikin tähden teimme jo ennenkin pitkiä, melkein viikon kestäviä ruokia. Makaronilaatikko, kaalilaatikko tai papupata (laitan reseptejä myöhemmin) vievät vain noin yhden tunnin aktiivista aikaa sunnuntaiaamuna, mutta kestävät seuraavaan viikonloppuun. Helppoa ja nopeaa.
Kuitenkin kun rahaa on vähemmän, se pakottaa tekemään tätä vieläkin useammin ja erilailla. Nyt kun alkaa heinäkuun viimeinen kolmannes ja 400 e kuukausibudjetista on jäljellä 100 euroa, se laittaa miettimään. Mitä me syömme seuraavat puolitoistaviikkoa? Oho, kaapista löytyikin vielä aiemman makaronilaatikko-kokkauksen jämät. Näistä saa vielä toisen laatikon. Siinä oli jo lähes puolet loppukuusta katettu. Sitten jää vielä viimeiselle noin viikolle 100 euroa + ravintolarahaakin on jäljellä. Kyllä me selvitään!
Yksi hienous onkin se, että tiettyjen ruokien tarvikkeet ovat pääosin kuivatarvikkeita, joita voi ostaa kaappiin jo etukäteen. Esim. makaronilaatikon tarvikkeista tekee 2-3 vuoallista (kesto n. 10-15 annosta). Joka kokkauskertaa varten ei tarvitse lähteä kauppaan!
Ulkona syöminen
Yhteisen ruokailun lisäksi syön jonkin verran työmatkoilla ulkona. Tätä ei toki nyt ole juurikaan tapahtunut Koronan takia useaan kuukauteen, mutta se tullee jonkin verran lisääntymään. Osa ruokailuista menee oman tai vastapuolen firman kuluihin, joskus toki syön itsekin tai ostan matkalta pientä matkaevästä. En kuitenkaan laske näitä nyt mukaan kuukausibudjettiini, koska en budjetoi sinne myöskään päivärahoja, jotka kattavat nämä ylimääräiset kulut enemmän kuin hyvin. Lisäksi budjetissani jo on oma rivinsä ylimääräisille sekalaisille kuluille.
Erillinen yhteinen ravintolabudjetti on sekin jotenkin vapauttavaa. Ravintolassa käynti on suunnitelmallisempaa, eikä vain hetken mielijohteesta tapahtuvaa. Toki olemme myös nopealla aikataululla lähteneet syömään. Samalla kuitenkin tiedostamme, että tämä on pois meidän loppukuun budjetista, eli siinä on aina palkkio vs. maksu -aspekti tarkastelussa.
Se kaikista pahin hetken mielijohde jääkin helpommin nyt tyydyttämättä ja käsi hakee hapankorppuja keittiön kaapista. Mielihalun osaa kyllä tukahduttaa ja siirtää myöhempään ajankohtaan, kun on jotain odotettavaa. Ilman rahallista insentiiviä tämä ei kuitenkaan olisi läheskään yhtä helppoa. Toisaalta budjetti myös sallii ulkona syömisen ilman huonoa omaatuntoa. Olemme päättäneet hemmotella itseämme yhteensä 200 eurolla kuussa.
Mutta se on päätös, ei hetken mielijohde. Samalla myös ulkona käyminen on suunnitelmallisempaa ja limittyy sopivasti pitkien viikkoruokien keskelle. Suunnittelemme vähintään viikon etukäteen. Eli teemmekö nyt vaikka makaronilaatikon ja mitä sitten tehdään ensi viikonloppuna, tehdäänkö joku parin päivän salaatti tai pasta vai käydäänkö vaikkapa perjantai-iltana ulkona.
Budjettimme mahdollistaa useamman sushibuffan, pizzaillan tai kebabrullan, tai sitten muutaman paremman ravintolaillallisen kuussa. Esimerkiksi nyt kuun vaihteessa olimme pienellä lomareissulla, jossa kävimme 150 euron illallisella ravintolassa, jonne olimme halunneet jo pidemmän aikaa. Tämä vei 75 % kuukauden budjetistamme, mutta oli sen arvoista. Tiedostimme että Heinäkuussa ei välttämättä enempää ulkona syödä.
Onneksi loppulasku oli arvioimaamme pienempi sekä Kesäkuulta oli jäänyt ylimääräistä, joten Heinäkuullekin jäi ihan kohtuullisesti varoja vielä muutamaan terassiruokailuun.
Ruokabudjetin vaikutukset
Vaikutukset kokonaisuudessaan:
- Rahallinen säästö
- Vähemmän kauppareissuja - > Lisää säästöjä, vähemmän heräteostoksia
- Suunnitelmallisempaa ruokailua (niin ulkona kuin kotona)
- Mielenrauha
Asuminen ja muut kulut
Asumisen suhteen asun työsuhdeasunnossa, josta maksamme asuntoedun verran vuokraa yritykselle. Oma osuuteni tästä on noin 184 euroa kuukaudessa. Lisäksi päälle tulee vielä sähkön kulutus, joka on osaltani noin 25 euroa kuukaudessa.
Asumisen lisäksi pakolliset kiinteät kuluni koostuvat lähinnä auton ylläpidosta. Auton ylläpitoon lasken vakuutukset, verot, pesun ja vapaa-ajan polttoainekulut. Työmatkojen kulut (ja ylikin) katetaan kilometrikorvauksilla, joten en laske niitä budjettiini.
Listasin budjettiin myös spotifyn, bookbeatin, vaatebudjetin arvion ja vitamiineja. Nämä ovat osin hatusta. Lisäksi siellä on vielä ylimääräinen 100 e muihin huvituksiin, vaikkapa nyt kaverien kanssa kahvillakäyntiin.
Koko budjettini:
- Ruoka 300
- Vuokra 185
- Sähkö 25
- Auto 225 (sis. Vakuutuksen, verot, bensat vapaa-ajan rientoihin)
- Vakuutukset 38
- Bookbeat + spotify 34
- Vitamiinit 20
- Vaatteet 50
- Muu 100
Yhteensä 977 €
Nyt pitäisi vaan alkaa sitten noudattamaan tätä. Eli kaikki tonnin yli tienattu siirtyy heti pois tililtä. Good luck :D
Kuten jo yllä ruokabudjetista kerroin, niin uskon että näin suunniteltu budjetti, oli se sitten kauppa- tai kokonaisbudjetti, auttaa hahmottamaan kuluja ja pitäytymään niistä. Se estää kaikista tehokkaimmin elintapainflaation.
Tottakai joskus voi jotain lisäkivaa pitää, mutta se on selkeä poikkeus tästä ja nyt julkisen budjetin teon jälkeen ei ole niin herkästi heräteostoksia, vaan se on suunnitelmallisempaa. Sanoisin jopa, että jos jotain haluaa hommata, niin se pitää säästää ylimääräisestä palkasta etukäteen. Saas nähdä miten tämä toimii…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti